Tili tuli, tili meni

Lauantaipäivä meni Singaporen reissun järjestelyiden lisäksi tehokkaasti rannalla maatessa. Ilta pakkailtiin kamppeita ja käytiin moikkaamassa Leenaa sushibaarissa. Ehti sitä vielä ”viimeisenä” iltana Balilla siis kokemaan uutta; eka kerta sushia, eka kerta puikoilla syöden! Ei tainnu olla vika kerta kuitenkaan, puikot pysy käsissä vaikka tyyli oliki aika vapaa. Iiiiihana lei guhkes áigái beassat sámástit! Gal sámegiella lea gollegiella<3 

Sunnuntaiaamuna kello soi kivasti kolmelta parin tunnin yöunien jälkeen ja siinä silmät ristissä laitettiin kamat (molemmilla yksi pieni reppu ja kassi) kasaan, otettiin skopo alle ja suunnattiin kohti lentokenttää. Skopo jäi sinne kentälle parkkiin odottelemaan meitä ja me hypättiin koneeseen. Ja elossa oltiin myös perillä. Vieläki tuntuu aivan hullulta, että näin sitä vaan mennään maasta toiseen.

"Where the hell is gate two?!"

Singaporeen päästessä alettiin vähän ihmettelemään ja miettimään, että mihinhän sitä on oikein tultu. Ei oltu nimittäin sen kummemmin tutkittu etukäteen, no oikeastaan mitään. Eli taksi alle, hotellille, muutaman tunnin päikkärit ja google laulamaan. Sitten mentiinkin jo hetken päästä tuolla pitkin Singaporea metrolla, joka osottautu kyllä todella käteväksi ja selkeäksi. Toimii. Hommattiin sellaset ez-link-kortit, joihin saa rahaa ladattua ja sitä vilautetaan metroon mennessä ja sieltä pois tullessa.

Clarke Quayssa käytiin syömässä ja vähän kattelemassa ympärillemme. Ei kauhean kauaa jaksettu kyllä kaupunkia kuluttaa, kun piti lähteä hotellille ottamaan huilia. Heti ekana päivänä saatiin todeta, että kyllä Singapore on opiskelijan kukkarolle melkosen ankara. Rahalla saa ja hevosella pääsee. No money, no funny. Näistä toteamuksista olikin hyvä jatkaa sopimalla, että maanantai pyhitetään shoppailulle. Molemmilla on koko Balin reissulla mukana muutamat shortsit ja paitoja ehkä viikon tarpeille eikä hirveämmin olla uusia ostettu, joten kyllä me ihan innolla odotettiin, että saadaan jotain lisää reissun vaatevalikoimaan.

Aamun valjetessa otettiin siis suunnaksi kuuluisa Orchard Road ja varauduttiin tuhlaamaan. Meidän hotelli oli loppujen lopuksi aika lähellä tän shoppailukadun päätä, joten päätettiin kävellä mennessä ja ottaa metro palatessa, kun rahojen lisäksi myös kaikki voimat on loppu. Singaporea ei olla turhaan nimitetty shoppailijan paratiisiksi, niitä kauppoja on ihan älytön määrä! Ostoskeskusta toisen perään ja ne on täynnä vaikka minkälaisia kauppoja. On Pradaa, Guccia, Armania, Chanelia, Louis Vuittonia ja mitä näitä muita meidän vakkariputiikkeja nyt olikaan. No okei, ehkä saatettiin suosia vähän toisenlaisia merkkejä tällä kertaa, nimittäin SALEa. ”Oo, tuolla on alennus, mennään!” Kyllä sieltä muutama rätti mukaan lähtikin eikä illalla jaksettu tehdä enää yhtään mitään, olihan se rankkaa.

Päivän saldo

Eilispäivä aloitettiin testaamalla meidän hotellin kattouima-allasta ja siitä jatkettiin matkaa kohti Clarke Quayita aamupalalle ja jokiveneristeilyille. Taas saatiin todeta, että maailma on niiiin pieni. Samaan paattiin meidän kanssa nimittäin tuli mies, joka on nähty Linga Longassa istuskelemassa. Muistettiin tämä, koska kyseinen tyyppi pukeutuu aina valkoiseen ja nimitettiin se tietysti Charlieksi ja meidät sen enkeleiksi. Aluksi ei oltu ihan varmoja, mutta tällä oli seurassaan indonesiaa puhuva nainen ja pikkupoika, joilla taas oli kassi, jossa oli yhden Sanurin ravintolan logo.

CHARLIE!

Chinatown

Risteilyn jälkeen käytiin katsastamassa Chinatown ja sitten suunnattiin hotellille tälläämään itseämme Marina Bay Sandsia varten. Matkalta haettiin vielä siiderit, koska Balilta sitä ei saa muuta kuin harvasta paikasta ja täältä löydettiin jopa Somersbytä, ah! Hotellilla vedettiin mekot päälle, pakkelit naamaan ja sidukat hattuun ja sitten otettiin taas metro alle. Marina Bay Sandsissa on kolmen pilvenpiirtäjän päällä laiva (WTF) ja se on ihan pakollinen kohde jos Singaporessa vierailee. Tietysti asiaankuuluvasti tilattiin Singapore Slingit ja otettiin miljoonia kuvia. Kukkarolle tämä lysti tietysti taas teki kipeää, kun sisänpääsy kannelle oli n. 13,50€ ja drinkki maksoi 17,50€ (AAAPUAA, elämämme kalleimmat juomat). Hienoltahan siellä toki näytti ja edelleen ihmeteltiin, miten maailmaan mahtuu niin monenlaista paikkaa.

Kotimatkalta haettiin vielä subit ja tultiin hotellille lepäilemään. Molemmat ollaan kyllä jo tässä vaiheessa todettu, että Singapore ei ole oikein meidän paikka. Ensinnäkin täällä on kallista ja meitä katotaan välillä tosi arvostelevasti ja rumasti. Ollaan nähty ehkä kaksi ystävällistä ihmistä koko maassa. Eilen metroaseman vartijakin kiukutteli meille, kun oltiin vähän hukassa siellä. ”You’re wasting my time” ja silleen.

Tänään kohteena on Sentosan saari, jonne on mm. tuotu hiekkaa Havaijilta asti. 

Hotellin telkkarista tulee formulaa, vuodelta -96.